Helsingin Seniorisäätiössä toteutettiin vuoden kestävä muutosvalmennuspilotti (2018–2019), jonka aikana kartoitettiin arjen työtä häiritseviä kitkatekijöitä ja etsittiin luovia mutta järkeviä ratkaisuja kitkatekijöiden poistamiseksi. Lisäksi pohdittiin, millainen on tulevaisuuden vanhainkoti, jossa viihtyvät sekä vanhukset että henkilökunta.

Henkilöstölähtöisen kehittämisidean mukaisesti työntekijät saivat itse valita osastokohtaiset kehittämiskohteensa ja soveltaa luovaa ongelmanratkaisua lakien ja säädösten puitteissa.

Tuloksia alkoikin syntyä nopeasti, kun kokeilukulttuurin synnyttämä innostus levisi valmennuksessa mukana oleviin yksiköihin. Muutosmyönteisyys toimii edelleenkin moottorina uusille kokeiluille, ja prosessit jatkuvat monissa yksiköissä johdon tukemina.

Hankkeiden myötä turhaa työtä on karsittu ja työprosesseja sujuvoitettu. Näin on saatu aikaan huomattavia aikasäästöjä, ja ylijäänyt aika on voitu kanavoida vanhusten elämänlaadun kohottamiseen. Erityisen innovatiivisina voidaan pitää pitkän aikavälin kehittämishankkeita, jotka ovat kohdentuneet sekä asukkaiden että henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen.

Projektien nimet kertovat kehittämisen monialaisuudesta. Minun tarinani – projekti tukee vanhuksen omannäköisen elämän edistämistä, kun taas Päivän purku -projekti keskittyy henkilökunnan hyvinvointiin ja tiimityön kehittämiseen. Asukaskokous-projekti puolestaan nostaa keskiöön asukasdemokratian ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet.

Nämä kolme esimerkkiä ovat vain jäävuoren huippu, sillä kaikkiaan projekteja oli parikymmentä. Suurin osa kehittämishankkeista on jäänyt elämään osastojen arjessa. Osa projekteissa tuotetuista toimintatavoista on tarkoitus ottaa käyttöön koko Säätiön tasolla, jotta kaikki hyötyisivät kehittämistyön tuloksista.

Syksyllä 2019 alkavassa muutosvalmennuksessa pääteemat ovat omaisyhteistyö ja omannäköisen elämän tukeminen

Muutosvalmennus jatkuu syksyllä 2019 uusien ryhmien kanssa, ja tälläkin kertaa henkilöstölähtöinen kehittäminen ja kokeilukulttuurin edistäminen ovat prosessin kantavat teemat.

Tavoitteena on, että tiimit oppivat havainnoimaan ja arvioimaan omaa työtään kriittisesti ja etsimään vaihtoehtoisia toimintatapoja. Valmennuksen aikana ratkaisuja testataan ja hiotaan. Lisäksi prosessin aikana varmistetaan, että lopputulos on linjassa lainsäädännön ja näyttöön perustuvan tutkimustiedon kanssa.

Valmennus muuttaa monella tapaa työntekemisen kulttuuria. Traditio ei ole enää kantava voima, eli se, miten asiat on aikaisemmin tehty, ei ehkä olekaan toimivin ratkaisu nykytilanteessa. Muutosten tekeminen vaatii uskallusta sekä kykyä muuttaa ajattelu- ja toimintatapojaan. Niinpä valmennuksessa osallistujia rohkaistaankin tuomaan esiin omia ideoitaan ilman turhaa ennakkosensuuria, sillä juuri se hulluin idea saattaakin olla kaikkein nerokkain.

Uskallus innovaatioihin kasvaa, kun työntekijät varmistuvat siitä, että heidän mielipiteitään ja näkemyksiään kuunnellaan ja että niitä arvioidaan myönteisessä hengessä. Kannustavan palautteen myötä motivaatio lisääntyy ja työilmapiiri kohentuu. Erityisesti ryhmät kokivat, että yhdessä tapahtuva innovointi ja ongelmanratkaisu nostattivat tiimien yhteishenkeä.

Muutosvalmennus vaikuttaa myös esimiestyöhön. Tiimin itseohjautuvuus ja innovaatioiden läpivieminen edellyttävät nopeaa ja ketterää päätöksentekoa. Kun työntekijät luottavat omaan osaamiseensa ja tunnistavat osaamisensa rajat, ei aivan jokaista asiaa tarvitse lähteä varmistamaan johdolta. Tukea toki saa, jos sitä tarvitaan, mutta valmentava johtamisote kannustaa työntekijöitä sopivalla tavalla oma-aloitteisuuteen.

Usein tiedonhankinta ja lainsäädäntö ovat niitä alueita, joilla erityisosaamista tarvitaan. Kehittämisen ja omavalvonnan pitää nojata tiedollisesti tukevaan perustaan. Syyskuussa 2019 alkavassa jatkovalmennuksessa pohditaankin, miten hoitohenkilökunnan omat tiedonhankintataidot hioutuvat sellaisiksi, että luotettavaa ja ajantasaista tietoa löydetään helposti ja nopeasti kehittämisen tueksi.

Syksyllä alkavaa muutosvalmennusta seurataan tässä blogissa. Tavoitteena on, että ryhmäläiset kirjoittavat syksyn aikana blogitekstejä itsemääräämisoikeuteen liittyvistä teemoista. Erityisenä painopistealueena syksyn muutosvalmennuksessa on omaisyhteistyö ja vanhuksen omannäköinen elämä. Toivomme, että tekstejä syntyisi myös näistä teemoista.

Tekstin ovat kirjoittaneet Sari Ahonen ja Sari Mouhouka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.